Kaikki kansanedustajat saivat kutsun viljanviljelijöiden hätäkokoukseen Somerolle.

Kike Elomaa, Arto Satonen, Teemu Kinnari ja minä tulimme.

Teeriharjun salissa meitä odotti oli yli 800 vakavailmeistä miestä ja naista.

Kuuntelin yli kolme tuntia puheenvuoroja ja pakko kyllä myöntää, että viljelijöiden hätä on todellinen. Isollakaan tilalle ei jää viljasta viivan alle mitään. Voimassa oleva, edellisen hallituksen neuvottelema CAP-sopimus on viljanviljelijöille epäedullinen, pankista ei vakavarainenkaan yrittäjä saa lainaa ja hyvä sato romahdutti hinnan.

Rymättylälälnen viljelijä sanoikin minulle kun juttelimme pienellä porukalla huoltoasemalla ennen hätäkokousta että ” on se kumma, kun Euroopan halvimmasta vehnästä leivotaan Euroopan kalleimmat pullat.”

Kyytiä saimme kaikki eturivin päättäjät, etenkin maa- ja metsätalousministeriö ja MTK. Valtiosihteeri Päivi Nerg puolusti ministeri Essayhia - ja myös viljelijöitä - urhoollisesti omassa puheenvuorossaan.
Seuraavaa CAP -sopimusta neuvotellaan juuri. Kyse on paitsi suomalaisten ruuasta ja elinkeinosta myös omavaraisuudesta, joka leipäviljassa on yli sata prosenttia ja proteiinikasveissa vain 20%.
Liekö kasvisruuassa ja kasviproteiinissa tulevaisuus? Miksi tuet sitten ohjattu toisin?
Onko pankkisäätely jo liian tiukkaa? Maataloustuista 2/3 on veroeurojamme, onko jtukiärjestelmä enää ajan tasalla?

Tieto toi tuskaa, kiitän palautteesta ja oppitunn(e)ista.