Päiväkirja Kiven sisältä

Päivä 303

Kansainvälistä oikeutta vastaan, mutta silti oikeutettu.

Näin sanoin lauantaina Varsinais-Suomen kokoomuksen kevätkokouksessa Kaarinassa Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin. Kymmeniä vuosia kansalaisiaan tappaneen ja terrorisoineen, terroristijärjestöjä tukeneen hirmuhallinnon kaatumista ei ole syytä surra. Viimeksi tammikuussa Iranin hallinto kukisti hallintonsa vastaiset mielenosoitukset tappamalla arviolta 30 000 mielenosoittajaa.

Donald Trumpin motiivista hyökätä juuri nyt, emme tietenkään varmuudella tiedä. Iranin ydinaseet on yksi vaihtoehto. Iranin vastahyökkäys yhteentoista naapurimaahan oli kolossaalinen virhe, joka vahingoittaa maata vielä pitkän aikaa.

YK:n ja kansainvälisen oikeuden ohittaminen ei tietenkään ole hyvä asia, vaikkei uutta olekaan.  Venäjä on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa jo neljä vuotta vastoin kaikkia mahdollisia lakeja, moraalia ja kohtuutta. Yhdysvallat on ohittanut YK:n mandaatin  monesti. Lähes tulkoon paikanpäältä seurasin Naton iskua Bosniaan Jugoslavian sodan reportterina 1995, joka vakiinnutti Naton roolin operatiivisena kriisinhallintavoimana.

Ilmaiskut toistuivat Kosovossa 1999.

Se sota päättyi siihen. Lähi-Idän sota ei taida päättyä koskaan.

Ja Kosovossakin kytee taas.

Otin puheessani myös kantaa ydinaseisiin, ikäluokkani suurimpaan pelkoon. Hallitus ilmoitti torstaina haluavansa uudistaa ydinenergialainsäädännön, joka on tulossa käsiteltäväksi myös minun vastuuvaliokuntaani.

Suomi kielsi punaposkisessa YYA-hengessään ydinaseiden hallussapidon ja kuljetuksen erillisellä lailla, toisin kuin esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Norja. Nyt tilanne on muuttunut, sillä Suomi kuuluu länteen ja on sitoutunut Nato-jäsenyyteen kaikin mahdollisin tavoin. Ja haluamme tai emme, Nato-jäsenyytemme vahvin lukko ja pidäke on ydinaseiden olemassaolo.

Ainoa ase mitä Venäjä näyttää kunnioittavan.

Ydinaseeton pohjola oli Urho Kekkosen idea 60-luvulta, jota Neuvostoliitto tuki, kuten kaikkia läntisiä rauhanliikkeitä. Osa silloista Suomen puolueettomuuspolitiikkaa.

Nyt lakiamme halutaan päivittää, jotta suomalaisia voidaan suojella maksimaalisesti myös sellaiselta, jota kukaan meistä ei haluaisi olevan olemassa.

Suomesta ei tule ydinasevaltiota, eikä tänne olisi mitään järkeä tuhansien kilometrien etäisyydeltä toimivia ballistisia ohjuksia sijoittaakaan, kuten tutkijat loppuviikosta ovat mediassa toistaneet.

Oleellista on tämä: Turvallisuustyössä on kaikessa pelottavuudestaan huolimatta tärkeää erottaa toiveet todellisuudesta. Suomalaisia on suojeltava sellaisilta uhilta, jotka ovat, eikä haikailla sellaista todellisuutta, jota ei ole.

Toivottavasti laki saadaan uusittua hyvässä yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, ettei Suomen turvallisuus ole vain muutaman puolueen varassa vuosikymmenien yhtenäisyyden jälkeen.

Pauli Aalto-Setälä

Pauli Aalto-Setälä on saaristossa asuva kokoomuksen kansanedustaja, joka lopetti yritysjohtajana, jotta voisi keskittyä kokonaan suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen sekä Saaristomeren pelastamiseen.

Julkaistu